Perustietoa metsäsertifioinnista

Metsäsertifioinnin vaatimukset esitetään sertifioinnin perustana olevissa vaatimusasiakirjoissa eli standardeissa.

Sertifiointiyrityksen toteuttamissa arvioinnissa tarkastetaan ja todetaan, ovatko metsien hoidon ja käytön toimenpiteet ennalta sovittujen kriteerien mukaisia.

Metsäsertifioinnin kriteerit voivat olla luonteeltaan suoritustasovaatimuksia tai toiminnan hallintaa koskevia vaatimuksia. Suoritustason kriteeri on esimerkiksi tärkeiden elinympäristöjen (avainbiotooppien) säilyminen hakkuissa. Toiminnanhallintakriteereitä ovat esimerkiksi erilaisten ympäristötavoiteohjelmien tai metsänhoitosuositusten laatiminen ja soveltaminen.

Metsäsertifioinnin tavoitteet

Metsäsertifioinnin tavoitteena on edistää ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää metsätaloutta. Sertifiointi on markkinalähtöinen tapa edistää kestävää metsätaloutta ja vastata puu- ja paperiteollisuuden asiakkaiden tarpeisiin. Sen avulla pyritään turvaamaan puutuotteiden kilpailuasema markkinoilla.

Metsäsertifioinnista kertovaa tuotemerkkiä voidaan käyttää tuotteessa, jonka valmistuksessa on käytetty sertifioidusta metsästä peräisin olevaa puuta. Merkin käyttö edellyttää puuraaka-aineen alkuperän todentamista kuljetuksen ja tuotannon eri vaiheissa.

Sertifioinnille asetetut kansainväliset vaatimukset ovat:

• vapaaehtoisuus
• eri osapuolten hyväksyntä
• kansainvälinen uskottavuus
• puolueettomuus
• luotettavuus
• paikallisiin olosuhteisiin sopivuus
• käytetyt standardit ovat julkisia ja sopivan vaativia
• kriteereillä voidaan luotettavasti mitata metsien hoidon ja käytön laatua
• ei synnytä kaupan esteitä
• menettelyjen tulee olla tasapuolisia kaikkia puun tuottajia kohtaan (mm.pienmetsänomistusolot on otettava huomioon)
• kustannustehokkuus
• edesauttaa kestävän metsätalouden harjoittamista.

Sertifiointijärjestelmän on oltava eri osapuolten hyväksymä, valvottu ja paikallisiin oloihin sopiva. Kriteerit valitaan siten, että ne soveltuvat luotettavasti mittaamaan metsän hoidon ja käytön tasoa. Asetettujen kriteerien vaatimustason on oltava sellainen, että kriteerien noudattaminen edistää metsätaloudelle ja sertifioinille asetettujen tavoitteiden toteutumista.

Yksi sertifioinnin tärkeimmistä vaatimuksista on luotettavuus. Luotettavuus perustuu erityisesti sertifiointielinten puolueettomuuteen ja standardien laajaan hyväksyntään. Sertifiointia suorittavien henkilöiden hyvä ammattitaito sekä tehtävän tarkastustyön korkea laatu ovat perusedellytyksiä onnistuneelle arvioinnille. Eri osapuolien sitoutuminen ko. sertifiointijärjestelmään sekä sertifiointistandardin ja menettelyjen julkisuus edesauttavat sertifioinnin läpinäkyvyyttä.

Oleellista sertifioinnille on järjestelmän kansainvälinen uskottavuus, jotta sertifikaatilla olisi arvoa vientimarkkinoilla. Eri sertifiointijärjestelmien kansainvälistä vertailtavuutta ja siten niiden vastavuoroista tunnustamista tulisi edistää.Sertifiointistandardin pitäisi sisältää vain ne kriteerit ja indikaattorit, jotka ovat oleellisia metsätalouden kestävyyden todentamisessa. Näin luodaan toimiva järjestelmä, jossa kriteerien täyttyminen voidaan arvioida pienin kustannuksin.

Metsäsertifiointi on keino osoittaa, että metsiä hoidetaan metsä- taloudelle sovittujen vaatimusten mukaisesti. Puun alkuperäketjun hallinnan sertifiointi taas tarkoittaa järjestelmää, jolla puuraaka-aineen kulkua pystytään seuraamaan sertifioidusta metsästä tuotantolaitokseen ja edelleen vähittäiskauppaan.

Metsäsertifikaatti yhdessä puun alkuperän hallinnan sertifikaatin kanssa tuottavat puuta jalostavan teollisuuden asiakkaille tiedon puun alkuperästä.

Kansainväliset metsäsertifiointijärjestelmät

• PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification schemes) www.pefc.org on kansainvälinen organisaatio, jonka kautta kansainväliset vaatimukset täyttävät metsäsertifioinnin järjestelmät tunnustavat toinen toisensa.
  
  • PEFC on metsäsertifiointijärjestelmien yhteinen organisaatio, jonka kautta kansainväliset vaatimukset täyttävät metsäsertifioinnin järjestelmät tunnustavat toinen toisensa. PEFC:n jäsenet edustavat kansallisia tai alueellisia sertifiointijärjestelmiä, joissa metsänhoidolla on riippumattomat tarkastajat. Sertifiointijärjestelmät perustuvat kansainvälisessä yhteistyössä laadittuihin periaatteisiin ja niiden kansallisiin sovelluksiin. Euroopassa nämä periaatteet on sovittu metsäministereiden yhteisissä kokouksissa.
    
  • PEFC perustettiin monivuotisen valmistelutyön jälkeen vuonna 1999. Sen jälkeen siitä on kehittynyt maailman laajin metsäsertifioinnin kattojärjestelmä ja se on levinnyt myös Euroopan ulkopuolelle. Siihen kuuluu kansallisia metsäsertifioinnin järjestelmiä eri puolilta maailmaa. Näissä järjestelmissä toimitetaan sertifioiduilta kymmeniltä miljoonilta metsähehtaareilta markkinoille vuosittain satoja miljoonia kuutiometrejä puuta. PEFC:llä on laaja tuki kestävän metsätalouden edistämisestä kiinnostuneiden tahojen - kuten metsäalan, hallitusten, kauppajärjestöjen, ammattiyhdistysten ja kansalaisjärjestöjen - keskuudessa. Suomen Metsäsertifiointi ry edustaa PEFC:tä Suomessa.
    
  • PEFC määrittää perusvaatimukset metsäsertifioinnille ja asettaa institutionaaliset puitteet yleiseurooppalaisella ja kansallisella tasolla. Puutuotteissa, joiden valmistukseen on käytetty raakapuuta PEFC:n vaatimusten mukaan sertifioiduista metsistä, voidaan käyttää PEFC-merkkiä.
    
    
• FSC: (Forest Stewardship Council) - on kansainvälinen vuonna 1993 perustettu järjestö:
  
  • FSC:ssä metsien hoidolle on 10 yleistä periaatetta, joiden pohjalta laaditaan varsinaiset sertifioinnin ohjeet FSC:n sääntöjen mukaisesti kansallisena yhteistyönä,
    
  • kansainvälisesti valtaosa FSC-sertifikaateista on myönnetty sertifiointiyritysten omien ohjeiden/vaatimusten ja FSC:n 10 periaateen mukaisesti ilman kansallista FSC-standardia.
    
    
• Hollannissa on käytössä puuntuojien merkintäjärjestelmä Keurhout.